Känninen olemukseni melkein tappoi.

Tiedätkö miltä tuntuu itkeä niin paljon, että ajattelee hukkuvansa omiin kyyneliin? Tiedätkö miltä tuntuu kun olo on niin sietämätön, ettei oikeasti tiedä miten päin olla? Tiedätkö miltä tuntuu, kun itsemurha ajatukset pyörivät joka päivä, joka hetki, joka sekunti päässä, eikä jätä rauhaan vaikka kuinka haluaisit? Tiedätkö miltä tuntuu, kun ainoa asia mitä elämältänsä toivoo, on se, että saa kuolla, koska oma olo on sietämätön? Tiedätkö miltä tuntuu pyöriä lattialla ahdistuksen puristaessa rinnasta? Minä tiedän.

Eilinen meni taas vähän yli... olin eilen ryyppäämässä ja tietenkin jäin kiinni... mut oltiin löydetty junaraiteilta sammuneena.. luojan kiitos, että oon elossa.. olin viillellytkin.. ja hakannut seiniä.. muutamassa kiinnipidossakin...

Oli tullu pari mustelmaa.. ja Mä en edes pysty kävelemään mun toisella jalalla..

Tästä yhdestä oli tullut syvä.. Mä en ees muista että Mä oon viillellyt..

Mun jalka on ihan turvonnu...

Että sellainen päivä.. mua ahdistaa aina vittuna..